maanantai 11. huhtikuuta 2011

jos kaiken voisi vain peruuttaa ...

nyt on ollu kyllä semmosia päiviä tässä että huh huh ... ihan hirveetä sekamelskaa , armotonta vitutusta & katumista sun muuta . Tuli siis otettua lauantai iltana hieman alkoholia ja päätin sit pistää kunnolla ranttaliks , ja oisin kyl voinu vähän miettiä mitä tekee ja nii , mutta en viitti siitä sen enempää kertoo ... Aamulla oli sit tietenki ihan kamala olo , päätä särki ja oksetti ja ei oikein tienny että missä asennossa sitä vois olla , mutta äiti oli sit ihana ja osti pizzaa ni olo helpottu kummasti (:






Mutta sitten mulle tuli tossa mielee kirjottaa jotai mun ajatuksia huonoista teoista sun muusta . Mä oon monta kertaa miettiny että minkä takia ei vois edes joskus palata ajassa taakse päin ja muuttaa sen yhden ainoan pienen asia mikä kaduttaa ihan kamalasti. Tai sitten että kuinka vaikeeta voi olla miettiä jotain asiaa kaks kertaa ennen ku sen toteuttaa ? jos ite oisin joskus miettiny asian kahteen kertaan ni en ois katunu monia asioita koska niitä ei ois ikinä tullu tehtyä . Kuten tupakan poltto jonka haluaisin lopettaa mutta ei oo vaan tarpeeeks luottamusta siihen että kyllä se onnistuu , miks en voinu sillon ku ne ekat savut siitä röökistä vedin ni miettiä että mitä tuleva pitää sisällää ja että onko siinä nyt oikeesti mitään järkee ... jos ite saisin jotain poistaa mun elämästä kokonaa ni se olis tupakointi ja alkoholin käyttö, koska jos en olisi ikinä käyttänyt alkoholia niin viime lauantainkaan tapahtumia ei olisi tapahtunut ja nyt voisin olla ihan relax ja niii ...





Mutta silti on yksi hetki johon palaisin jos saisin ikinä sellasen mahollisuuden , en miettis hetkeekää että minkä asian korjaisin ensimmäisenä. Se olis se viimine joulu jonka sain viettää isoäitin luona ja kaikkien muiden sukulaisten kanssa yhdessä ... Viettäisin enemmän aikaa isoäidin kanssa , istuisin sen kanssa ja juttelisin kaikesta mahdollisesta ja kaikkea muuta mukavaa ... Mutta se tärkein asia minkä muuttaisin on se että sen viimisen kerran kun lähin isoäitiltä kohti kotia niiin mietin mielessäni että kun nyt halaan tätä elämäni tärkeintä ihmistä kerron hänelle kuinka paljon mä sitä oikeesti rakastan , kuinka en voi kuvitella elämää ilman sitä ja kuinka mä oikeesti välitän siitä , mutta se jäikin vaan ajatukseks joten jos palaisin ajassa takaisin niin tekisin noin niinkun sillon ajattelin ... Oon katunu vaikka kuinka paljon sitä että en niitä sanoja sanonu halatessani isoäitiä viimisen kerran , koska mulla oli jo sillon jotenki sellane olo että se oli viimine kerta ku pääsen halaamaa isoäitiä ... Mä oikeesti rakastan sitä vieläkin enemmän kun mitään muuta . Mutta kaikki on yrittäny lohduttaa mua sanoilla " kyl se tietää edelleenki että kuinka paljon sä siitä välität ja kuinka paljon sä rakastat sitä ja kuinka paljon sä kaipaat sitä , mutta ei se halua etttä itket sen perään loppu elämäs vaan se haluaa että jatkat elämääs eteen päin , koska tietää olevasa aina sun sydämmessä " ja toi on kyllä totta , isoäiti tulee aina olemaan mun sydämmessä , se ei sieltä pääse koskaan pois <3











On kyllä paljon muitaki asioita mitä kadun ihan kamalasta mutta ei niistä sen enempää , kaikkee en kumminkaa viitti tänne kirjottaa ...





1 kommentti:

  1. kyllähän se alkaa luonnistumaan ! :) oli hyvä ja mielenkiintonen postaus !

    VastaaPoista